Osaaminen on kykyä nähdä asioita laajemmassa mittakaavassa.
Pysähdytään hetkeksi oppimisen äärelle. Kun tarkastelen elämääni oppimisen näkökulmasta, huomaan, että matkan varrella on tullut kompuroitua useammin kuin kerran – usein ymmärtämättömyyden tai tiedonpuutteen seurauksena. Nuoruuden ehdottomat mielipiteet ovat vuosien myötä muuttuneet näkemyksiksi, joita ohjaavat tieto, kokemus ja kyky hahmottaa kokonaisuuksia. Enää ei ole kyse oikeasta ja väärästä, vaan erilaisista tavoista ja perusteluista tehdä asioita.
Tästä päästäänkin aiheeseen: mitä oikeastaan tarkoitetaan toiminnallisella harjoittelulla – ja miten sitä tulkitaan? Monelle termi tuo mieleen kahvakuulaharjoittelun tai kehonpainoharjoitteet, vaikka todellisuudessa useimmat urheilulajit sisältävät toiminnallisen harjoittelun elementtejä. Onko siis tarpeen vertailla, mikä harjoitusmuoto on ”toiminnallisempi” kuin toinen? Tuskin. Olennaisempaa on ymmärtää harjoittelun taustalla olevat periaatteet – ja miten ne tukevat yksilön tavoitteita ja tarpeita.
Toiminnalliset lajit voivat harjoittaa kehoa hyvin erilaisista lähtökodista ja tavoitteista katsottuna.
Toiminnallisia lajeja ja harjoitteita suunnitellessa on tärkeää kysyä:
- Millaisesta toiminnallisesta lajista on kysymys?
- Kenelle kyseinen toiminnallinen harjoittelu soveltuu sisällöllisesti ja tehollisesti?
- Millaisia harjoitusvasteita harjoitteilla haetaan?
- Mikä on lajin sisällöllinen tavoite?
- Mihin toiminnallinen harjoittelu perustuu: voiman hallintaan, liikkeen kontrolliin, liikkuvuuden ja ketteryyden kehittämiseen tai perustoimintakyvyn ja kivuttomuuden ylläpitämiseen jne.?
Kun pohdimme näitä kysymyksiä, ymmärrämme toiminnallisen lihaskuntoharjoittelun erivivahteet ja voimme tarkastella niitä asiakkaiden tarpeista ja resursseista käsin. Näin pääsemme käsiksi siihen, mitä tehdään, kenelle tehdään ja miksi tehdään. Ymmärtäessämme paremmin tekemisemme perusteita ja kokonaisuuksia, huomaamme, että jokaisella lajilla on oma paikkansa ja kannattajakuntansa. Ei ole oikeaa tai väärää, on vain erilaisia tapoja ja perusteluja toimia. Kehon toiminnallisuutta, voidaan harjoittaa siis hyvin erilaisista lähtökohdista katsottuna. Palvelun tuottajina, meidän tulee ymmärtää kokonaisuutta ja tarkastella lihaskuntoharjoittelua asiakkiden näkökulmasta, kenelle, miten ja miksi.
Itse jaan toiminnallisen harjoittelun kolmeen pääkategoriaan: toiminnalliseen voimaharjoitteluun, kehonpainoharjoitteluun ja toiminnalliseen harjoitteluun. Näillä kaikilla lajeilla on omat erityispiirteensä, vaativuustasonsa ja harjoitusvasteensa.
Tie toiminnallisen harjoittelun ymmärtämiseen
Näkemykseni lihaskuntoharjoittelusta sai mullistavan käänteen vuonna 2011, kun istuin luennolla, jossa käytiin läpi lihaksiston toiminnallisia häiriöitä.
Ennen koulutusta olin kärsinyt useita vuosia selittämättömistä (epäspesifeistä) kivuista alaselässäni ja oikeassa olkapäässäni. Elämä jatkuvan kivun kanssa oli haastavaa. Koulutusta kuunnellessa oivalsin, että kipuni johtuivat liikettä kontrolloivien lihasten aktivoitumisen ja rytmityksen ongelmista – toisin sanoen kärsin lihaksiston toiminnallisesta häiriöstä. Vuosia kestäneet kivut kertoivat karua totuutta!
Itselleni koulutuksen tuoma syvempi ymmärrys liikekontrollista ja -rytmiikasta oli pelastus. SPORTTIUS- harjoitteet saivat lihaksistoni rytmittymään oikein ja vuosien kivut jäivät sille tielle.
Toiminnallinen harjoittelu
SPORTTIUS-harjoittelussa keskitytään kehon liikerytmiikan oppimiseen. Harjoittelun tavoitteena on opettaa lihaksisto toimimaan oikea-aikaisesti sisältä ulospäin – Kun kehon liikerytmiikka toimii oikein, liikkeeseen aktivoituvat ensin liikettä kontrolloivat syvät lihakset, ja vasta sen jälkeen mukaan tulevat voimaa tuottavat pinnalliset lihakset.
Lihasten aktivoitumisrytmin harjoittaminen onnistuu parhaiten, kun harjoitusvastus on liikeradan alkuosassa kevyt ja loppuosassa kohtuullinen. Tämä on keskeistä, kun tavoitteena on opettaa lihaksisto toimimaan rytmisesti oikein.
Kun lihaksiston liikerytmiikka on kunnossa, tukilihakset aktivoituvat oikea-aikaisesti, antaen nivelille tukea. Hyvin toimiva nivelten tuki lisää liikekontrollia ja parantaa kehon stabiliteettia. Nämä tekijät yhdessä parantavat kehon toimintakykyä ja voimantuotollisia ominaisuuksia. Lisäksi oikeanlainen liikerytmiikka auttaa pitämään kehon kivuttomana. Tiesitkö, että lähes 80 % kivuista johtuu liikettä kontrolloivien lihasten toiminnallisista häiriöistä?
Koulutuksen synnyttämän ahaa-elämyksen myötä syntynyt SPORTTIUS-tunti – pohjautuu toiminnalliseen harjoitteluun. Laji kehittää lihaksistoa monipuolisesti hyödyntäen liikerytmiikkaa, tasapainoa, koordinaatiota ja liikehallintaa.
SPORTTIUS-tunnin ytimessä on X-Sporttius-harjoitusväline, jonka avulla voidaan toteuttaa sekä helppoja peruslihaskuntoliikkeitä että epäsymmetrisiä ja vuorotahtisia toiminnallisia harjoitteita. Väline tarjoaa kevyen tai keskiraskaan vastuksen, joka mukautuu liikkeiden laajuuden ja vaativuuden mukaan. Näin se mahdollistaa turvallisen ja tehokkaan harjoittelun, jossa keho oppii liikkumaan rytmisesti, hallitusti ja tarkoituksenmukaisesti. X-Sporttiuksen avulla vahvistetaan arkivoimaa, kehitetään tasapainoa ja parannetaan kehon toiminnallisuutta – maltillisesti mutta mielekkäällä tavalla.
SPORTTIUS on enemmän kuin tavallinen lihaskuntotunti – se on fiksusti suunniteltu, kehon toimintakykyä kokonaisvaltaisesti kehittävä harjoitusmuoto, joka vastaa perusliikkujien todellisiin tarpeisiin.
