Osaaminen on kykyä nähdä asioita isommassa mittakaavassa.
Pysähdytäänpä hetkesi oppimisen äärelle. Kun katson opin näkökulmasta elämääni taaksepäin, tulen huomanneeksi sen, että on tullut matkan varrella kompuroitua ymmärtämättömyyttään ja tietämättömyyttään useammin kuin kerran. Nuoruuden vankkumattomat näkemykset ovat tiedon, kokemuksen ja kokonaiskuvan ymmärtämisen kautta muuttunut vain näkemyksiksi. Ei siis ole enää oikeaa ja väärää, vaan on eritapoja ja perusteita tehdä asioita.
Yllättävän usein törmää tilanteisiin, missä omaa näkemystään ja omaa opittua tapaa puolustetaan kynsin ja hampain ilkeilemällä ja vastanäkemystä solvaamalla. Tosiasia on se, ettei ole olemassakaan sellaista tapaa tai asiaa, johon olisi vain yksi oikea ratkaisu. Tietämättömyys, yksisuuntaiset ja vankkumattomat näkökannat ovat usein oppimisen ja laajemman ymmärryksen esteenä. Uusien asioiden syntymistä, kehittymistä estävät usein ne henkilöt, jotka huutavat usein eniten, mutta käytännössä tekevät vähiten. Tällaiset ”osaajat” tietämättömyyttään paljastavat ymmärtämättömyytensä, eivätkä he useinkaan ymmärrä, että solvaustensa siivittämänä he voivat torpetoida hyvien asioiden syntymistä. Asioista voi olla montaa mieltä ja asioita voi tehdä hyvin eri tavoin ja silti päästä hyvään lopputulokseen. Jokainen valitkoon itselleen sen sopivimman tavan tehdä asioita.
Tästä pääsemmekin aiheeseen toiminnallinen harjoittelu vs. toiminnallinen harjoittelu. Mitä toiminnallisella harjoittelulla tarkoitetaan ja miten sitä tulkitaan? Monelle toiminnallinen harjoittelu kuvastaa kahvakuulla harjoittelua tai kehonpainoharjoittelua. Tosiasiassa moni laji itsessään sisältää piirteitä kehon toiminnallisesta harjoittelusta. Onko ylipäänsä tarpeellista vertailla, mikä toiminnallisen harjoittelun laji on toiminnallisempi kuin toinen? Ei mielestäni ole.
Toiminnalliset lajit voivat harjoittaa kehoa hyvin erilaisista lähtökodista ja tavoitteita katsottuna.
Toiminnallisia lajeja/harjoitteita suunnitellessa tulisi pikemminkin kysyä:
- Millaisesta toiminnallisesta lajista on kysymys?
- Kenelle kyseinen toiminnallinen harjoittelu soveltuu sisällöllisesti ja tehollisesti?
- Millaisia harjoitusvasteita harjoitteilla haetaan?
- Mikä on lajin sisällöllinen tavoite?
- Mihin toiminnallinen harjoittelu perustuu: voiman hallintaan, liikkeen kontrolliin, liikkuvuuden ja ketteryyden kehittämiseen tai perustoimintakyvyn ja kivuttomuuden ylläpitämiseen jne.?
Kun edellä mainittuihin kysymyksiin syventyy pohtimaan vastauksia, voi alkaa ymmärtää toiminnallisen lihaskuntoharjoittelun erivivahteita. Lisäksi voi alkaa nähdä asiaa asiakkaiden tarpeista ja resursseista katsottuna, mitä tehdään, kenelle tehdään ja miksi tehdään? Ymmärtäessämme tekemisemme perusteita ja kokonaisuuksia paremmin, huomamme ettemme ole toistemme vihollisia vaan teemme työtämme yksilöiden ja yhteiskunnan eteen. Jokaisella tekijällä ja lajilla on paikkansa ja kannattajansa. Ei siis ole oikeaa ja väärää, vaan on eritapoja ja perusteita tehdä asioita.
Itse jaan toiminnallisen harjoittelun karkeasti kolmeen katekoriaan, toiminnalliseen voimaharjoitteluun, kehonpainoharjoitteluun ja toiminnalliseen harjoitteluun. Näillä kaikille kolmella lajityypillä on ominasi piirteensä vaativuustasonsa ja harjoitusvasteidensa puolesta.
Toiminnallinen voimaharjoittelu
Toiminnallinen voimaharjoittelu vaatii harjoittelijalta vahvaa liikehallintaa, keskivartalon voimaa ja kehon tiukkaa kontrollia, koska moninivelisissä harjoitteissa vastus on usein keskiraskas tai raskasta. Raskaan kuorman hyödyntäminen harjoitteissa on asiakkaille haastavaa ja vaativa. Tämän tyyppinen harjoittelu vaatii asiakkaalta vahvaa liikehallintaa. Toiminnallinen voimaharjoittelu perustuu pitkälti korkean kuormittavuustason harjoitteluun. Se harjoittaa monipuolisesti voimaa tuottavia lihaksia ja muokkaa näin hyvin vartaloa. Lajin vaativuuden ja haastavuuden vuoksi, se sopii mainiosti aktiiviliikkujille, jotka haluavat haastaa kehoaan ja kokeilla rajojaan.
Kehonpainoharjoittelu
Kehonpainoharjoittelu on haastava, vaativa ja kaunis laji, joka kehittää monipuolisesti kehon liikehallintaa, ketteryyttä, koordinaatiota, liikkuvuutta sekä lihasten voimaominaisuuksia. Kehonpainoharjoittelun vaatii voimantuotollisesti melkoisesti eforttia ja laadukasta tekniikkaa. Luokittelen sen myös korkeankuormittavuustason harjoitteluun, joka harjoittaa pääsääntöisesti voimaa tuottavia lihaksia. Laji soveltuu hyvin asiakkaille, jotka haluavat oppia hallitsemaan kehoaan tarkoin ja haluavat virittää oman kehon kyvykkyyttä huippuunsa. Mielestäni kehonpainoharjoittelua ei tule sekoittaa oman kehon painolla suoritettavaan harjoitteluun. Nämä lajit ovat mielestäni kaksi eriasiaa.
Tie toiminnallisen harjoittelun ymmärtämiseen
Mitä toiminnalliseen harjoitteluun tulee… Näkemykseni lihaskuntoharjoittelusta sain mullistavan käänteen 2011 käydessäni Trainer 4 You Personal Trainer koulutusta. Kouluttaja Ari-Pekka Lindbergin oppien siivittämänä opin näkemään, mitä eroa on lihaskuntoharjoittelun ja eri toiminnallisten harjoitteluiden välillä. Teholiikunnalla ja tehokkaalla liikunnalla on siis eronsa.
Olin ennen koulutusta kärsinyt vuosia kovista liki sietämättömistä ja selittämättömistä (epäspesifeistä) kivuista lanneselässäni ja oikeassa olkapäässäni. Elämä kipujen kanssa ei todellakaan tuntunut hyvälle, olinhan vasta 36- vuotias ja olin aivan paskat. A-P oppituntien aikan tajusin kärsiväni liikettä kontrolloivien lihasten syttymis- ja rytmittymisongelmasta eli lihasten toiminnallisesta häiriöstä.
Toiminnallinen harjoittelu
On eri asia harjoittaa pinnallista voimaa tuottavaa lihaspatteristoa kuin syvää liikettä kontrolloivaa patteristoa. Tässä ero toiminnallisen voimaharjoittelun, kehonpainoharjoittelun ja toiminnallisen harjoittelun välillä. Kaikki lajit harjoittavat kehon toiminnallisuutta, mutta eri lähtökohdista katsottuna.
Toiminnallinen harjoittelu pureutuu oikeanlaisen liikerytmiikan oppimiseen. Tavoitteena toiminnallisessa harjoittelussa on saada lihaksisto syttymään sisältä ulospäin, liikettä kontrolloivista lihaksista kohti voimaa tuottavia lihaksia.
Jotta lihaksiston liikerytmiikkaa voidaan harjoittaa sisältä ulospäin, tulee harjoitusvastuksen olla kevyt/kevyehkö. Lihaksiston liikerytmiikan ollessa nivelissä oikea, lähtevät liikettä kontrolloivat lihakset syttymään oikea aikaisesti tukien niveliä ja antaen näin stabiliteettia ja liikesuojaa. Kun sisäpatteristo on aktiivinen ja toimii tehokkaasti, on epäspesifit (selittämättömät) kivut tipotiessään. Olen itse siitä erittäin hyvä ei merkki!
Koulutuksen synnyttämän ahaa- elämyksen ansiosta syntyi toiminnalliseen harjoitteluun perustuva SPORTTIUS- tunti, joka harjoittaa lihaksistoa monipuolisesti liikerytmiikkaa, tasapinoa, koordinaatiota ja liikehallintaa hyödyntäen. SPORTTIUS- tunnin toiminnallisissa harjoitteissa vastus vaihtelee kevyestä keskiraskaaseen harjoitteiden liikelaajuudesta riippuen. Laji perustuu matalankuormittavuus tason harjoitteluun. Laji soveltuu perusliikkuville asiakkaille, jotka haluavat maltillisesti ja mielekkäästi parantaa arkivoimaa, tasapainoa ja kehon toiminnallisuutta.
Itselleni koulutuksen tuoma syvempi ymmärrys liikekontrollista ja rytmiikasta oli pelastus. SPORTTIUS- tunnin moniuloitteiset, vuorotahtiset ja monipuoliset harjoitteet kera maltillisen vastuksen saivat lihaksistoni rytmittymään oikein ja kivut jäivät sille tielle. Toiminnallisella harjoittelulla ja toiminnallisella harjoittelulla on siis eronsa. Jokaisella lajilla on ominasi piirteensä ja niillä omat käyttäjä kuntansa.
Oma haluni ja tahtoni on palvella tavallisia perusliikkuvia asiakkaita laadukkaasti, monipuolisesti ja tehokkaasti asiakas ryhmän liikunnalliset resurssit ja tarpeita huomioiden. SPORTTIUS- tunnin synnystä kuuluu kiitos hyvälle ja asiantuntevalle opetukselle ja sen synnytämälle näkemykselle.
Olen kiinnostunut SPORTTIUS- koulutuksesta
Jätä tietosi lomakkeelle, niin saat tietoa SPORTTIUS- koulutusten alkamisesta.
Klikkaamalla lomakkeessa olevaa ”LÄHETÄ” painiketta HYVÄKSYT sähköpostiosoitteesi SPORT 2us:in käyttöön.