Välilevyn pullistumaan viittaavat oireet on tunnistettava, jotta vamman hoito aloitetaan oikein ja riittävän aikaisin.

Kuvan tekijä wavebreakmedia

Ihmisillä on usein hyvin, korkea kynnys hakeutua lääkärin vastaanotolle olipa kysymys kivusta, flunssasta tai jostain muusta vaivasta. Moni asiakas pyrkii selviämään vaivoistaan kotikonstein mahdollisimman pitkään. Kun asiakas päätyy ratkaisuun tukeutua lääkärin apuun, vaiva on ylittänyt huolen tai kipukynnyksen rajan. 

Selkäkipujen kohdalla on usein myös näin. Tyypillisemmät selkäkivut voidaan jakaa hyvin karkeasti toiminnallisiin, traumaattisiin tai psykosomaattisiin kipuihin. Näillä kolmella peruskivulla on hyvin tyypillisiä oireviitteitä, jotka antavat suuntaa, mistä kivusta voi olla kysymys. Syntyy kipu mistä tahansa peruskivun lähteestä, ovat kivut asiakkaalle aina todellisia ja ne satavat oireilla hyvinkin kivuliaista. Miten nämä kivut sitten karkeasti ottaen eroavat toisistaan.

Toiminnallista selkäkipua

Selän toiminnalliset kivut voivat olla äärimäisen kivuliaita, tuskaisia ja liikkumista voimakkaasti rajoittavia. Kipu tuntuu usein rangassa liikejäykkyytenä ja -arkuutena sekä voimakkaana lihas jännityksenä häiriöalueella. Toiminnalliset kivut ovat usein pahimmillaan öisin/aamuyöstä.

Toiminnallinen kipu selässä johtuu siitä, etteivät lihakset syty/rytmity/tue rangan liikettä aktiivisesti. Tällöin rankaan syntyy satunnaisesti tai toistuvasti ylikuormaa tai yliliikettä, jolloin selkä alkaa oireilemaan voimakkaasti. Toiminnallinen kipu on liikettä kontrolloivien ja voimaatuottavien LIHASTEN ongelma!

Toiminnalliset häiriöt aiheuttavat äärimmäisen harvoin hermokipuja, tämä on hyvä tiedostaa. Toiminnallisissa kivuissa Ei OLE kysymys rangan rakenteellisesta vaurioista/vammasta.

 

Kalvokipua selässä

Monikaan ihminen ei usko psykosomaattiseen kipuun. Psykosomaattinen kipu on heijastusta liian suuresta ja toistuvasta henkisestä kuormasta, jota mieli ei pysty käsittelemään. Psykosomaattiset kivut voivat olla pahimmillaan todella kivuliaita. Usein kivut kiertävät tulehduksina ja epämääräisinä kipuluina ympäri kehoa ja ne pureutuvat usein (koviin)KALVORAKENTEISIIN.

Kun kalvorakenteet alkavat tulehtua ja turvota  jäävät hermopäät puristuksiin kalvonrakenteeseen, tämän vuoksi kivut ovat jäytäviä, jatkuvia ja hyvinkin tukalia. (Turvotus ei näy silmälle. Kalvorakenteet ovat rakenteeltaan ohuita, monisysiä ja -kerroksisia.) 

Särkylääkkeet tehoavat huonosti kalvorakenne kipuihin. Jäytävä ja jäykistävä kipu kulkee ja leviää kalvorakenteita pitkin ja aiheuttavat voimakasta liikkeelle lähtö vaikeutta. Liikkuminen usein helpottaa kalvokipuja.  

Psykosomaattisissa kivuissa keho yrittää keinolla millä hyvänsä viestiä/päästä eroon ahdistuksesta, jota ihminen kokee. Asiakkaan kipu voivat vaihtelee ahdistuksen voimakkuudesta riippuen. Mitä kovempi ahdistus, sitä kovempi ja laajempi kipu ja sitä hankalampaa on liikkuminen.

Kuvan tekijä LightField Studios

Psykosomaattista kipua oppii ymmärtämään ja hallitsemaan, kun tiedostaa oman pahan olon perimmäisen syyn… ja sen löytäminen ei useinkaan ole helppoa. Koska oireita aiheuttava pahaolo voi kummuta kaukaa tai läheltä menneisyydestä

Psykosomaattisten kipujen tunnistaminen on vaikeaa ja se on ymmärrettävää, koska ihmisen on itsekin vaikea tunnista tai hyväksy mielen ja kehon yhteyttä. Vaikka se on hyvin vahva, pitkittyneessä stressissä ja ahdistuksessa.

Psykosomaattiset kivut eivät synnytä hermokipuja raajoihin. Psykosomaattiset kivut tuntuvat laajoilla alueilla siellä, missä kalvorakenteet ovat vahvimmillaan. Psykosomaattisissa kivuissa, ei ole kysymys rangan rakenteellisesta vammasta/vauriosta.

Hermokipua raajoissa

Mikäli asiakas tulee lääkärin luokse HERMOKIPUJENSA vuoksi, tulisi kipuun aina reagoida riittävällä vakavuudella. Hermokipujen ilmaantuminen voi antaa viitettä pullistuma vammasta tai sen esiasteesta eli selkärangan SIDEKUDOKSEN REPEÄMÄSTÄ tai OSAREPEÄMÄSTÄ/HAURASTUMISESTA. Kysymys on siis rangan rakenteeseen olevasta vauriosta/vammasta tai sen esiasteesta. Kysymys ei ole vakavasta vammasta/vauriosta, mutta väärin hoidettuna tai hoitamattoman siitä voi tulla asiakkaalle viikkojen tai jopa kuukausien kivulias kipupainajainen ja sairaslomakierre.

Kuvan tekijä S K Chavan ja TK

Hermojen ei kuulu oireilla, jos kaikki on kunnossa.

Hermokipujen ilmaantuminen raajoihin ei ole normaalia. Usein asiakkaat saatavat tietämättään oireilla välilevyn vamman esiastetta pitkäänkin satunnaisina hermokipuina (välilevyn ulos päin työntyminä = protruusioina), kunnes hermokivut muuttuvat häiritseviksi ja alkavat tuntumaan toistuvasti. Kun hermokipuja alkaa tulla toistuvasti, alkaa vammasta kärsivät asiakkaat syödä kipulääkkeitä pärjätäkseen kivun kanssa. Oireiden pahetessa ja hermokipujen muuttuessa lähes jatkuviksi tai jatkuviksi asiakkaat tukeutuvat lääkärin apuun, jolloin pullistuman vamma tai sen esiaste on jo niin kookas, että hoito olisi aloitettava välittömästi.  Valitettavasti näin ei tehdä.

Oikenalaisen hoidon aloittaminen on oleellista, jotta nopea toipuminen vammasta on mahdollista.

Kuvan tekijä wavebreakmedia

Hermokipuja aloitetaan ”hoitamaan” tilannetta seurannalla, kipulääkityksellä ja yleisohjeilla ”kaikkea voi tehdä, kivun sallimissa rajoissa.”   Kun vamman perimmäisen syyn ymmärtää, ei pullistuma epäilyn kohdalla tulisi toimia näin. Vamman hoito tulisi aloittaa heti.

Kun asiakas ei ymmärrä vamman perimmäistä syytä eikä sitä millaisesta vammasta/vauriosta selkärangan rakenteessa on pohjimmiltaan kysymys, asiakkaalla on suuri riski pahentaa vammaansa tietämättömyyttään. Pullistuma vamma on äärimmäisen herkkä pahenemaan, pitkittymään ja uusiutumaan, jos vammaa ei hoideta oikein ja tunnollisesti.

Pullistuma vammasta, voi herkästi tulla pitkittynyt kipukierre, kun vamman täsmällistä hoitoa siirretään viikoilla tai jopa kuukausilla. Kipujen paheneminen on aina merkki siitä, että vamma pahenee.

Kun vammaa hoidetaan oikein, on välilevyn pullistuma vamma äärimmäisen nopea ja helppo hoitaa kuntoon.

Pullistuma vamma on oikein hoidettuna oireeton 4-7 päivässä ja normaalissa kunnossa 1,5- 2 viikossa, jos hoito toteutetaan oikein ja tunnollisesti.

Mikäli pullistuma vamman viittaavat oireet
jatkuvat yli viikon, kipuja tulisi aloittaa hoitaa pullistuma epäilynä. Mikäli kivut eivät OIKEIN KOHDISTETUSTA, tunnollisesta ja huolellisesta hoidosta riippumatta helpota 1-2 viikon sisällä, tulisi asiaa tutkia tarkemmin.  

Pullistuma vamman kohdalla on kysymys parantumisprosessista...

… joka tulee käydä läpi, oikotietä kivuttomuuteen ei ole. Parantumisprosessi tarvitsee aikaa ja tunnollista tekemistä. Seuranta ja lääkitys ei korjaa vammaa, joka on syntynyt rangan rakenteeseen. Lääkitys ei siis estä välilevyn kudosnesteen tihkumista hermojuureen eikä se estä välilevyyn kohdistuvan liikepaineen syntymistä, siksi pelkkä lääkehoito ei auta kipujen haltuun otossa.

Kipulääkkeiden ottaminen vamman hoidossa on usein tarpeellista lihasjännityksen estämiseksi ja kipujen keventämiseksi. Lääke hoidon rinnalla asiakkaan tulee tietää, miten vamman kanssa tulee toimia, jotta toipuminen vammasta on mahdollinen.  

Välilevyn vamma vs. sidekudosvaurio

Mikäli lääketietteessä ymmärrettäisiin paremmin vamman perimmäistä syytä ja selkärangan liikemekanismein vaikutusta vammaan, asiakkaiden ei tarvitsisi kärsi vammasta viikko ja kuukausi tolkulla.

Välilevyn pullistuman hoidossa porsaan reikä...

Valitettavasti lääketieteessä rangan rakenteessa olevaa vauriota ei tunnisteta, vaan vammaa hoidetaan välilevyn vammana, vaikka se ei sitä ole. Välilevy kyllä AIHEUTTAA kivuliaat OIREET, mutta vamman PERIMMÄINEN SYY on välilevyä suojaavan ja tukevan sidekudosseinämän vauriossa.  Tämä vamma mahdollistaa kivuliaiden oireiden syntymisen. 

Hoidon tulee kohdistua välilevyä tukevaan ja suojaavaan sidekudokseen...

.., jotta nopeampi toipuminen on mahdollista. Usein vamma aloitetaan kuntouttamaan oireiden kestettyä 2 viikosta kuukauteen. Koska kysymys on vauriosta/vammasta ranganrakenteessa kuntoutuksella voidaan tehdä, jopa hallaa vammalle, mikäli harjoitteet eivät tue parantumisprosessia. Mikäli oireet kuntoutuksessa tai sen jälkeen pahenavat on hoidon suunta väärä. Pullistuma vammaa tulee hoitaa KIVUTTOMASTI, lisääntyviä kipuyuntemuksia ei saa ilmaantua.

Kuntoutus kipujen hävittyä.

Kuvan tekijä LightField Studios

Kuntoutus tulisi tapahtua vasta, kun vamma on ollut täysin oireeton 3-4 viikkoa. Näin vältetään vamma-alueen uudelleen vaurioituminen.

Kovat kivut  muokkaavat 
usein asiakkaiden liikkeitä ja liikerytmiikkaa, kun asiakkaat pyrkivät kiertämään kipua. Mitä kauemmin asiakas joutuu kärsimään kivuista sitä suurempiriski asiakkaalla, on saada vamman seurauksen toiminnallinen häiriö vamma-alueen lihaksistoon.

Tämän vuoksi olisi hyvä suotavaa ja suositeltavaa, että asiakkaat kävisivät kuntoutus jakson oireettomassa vaiheessa. Näin kivun aiheuttamat virheelliset liikemallit saadaan purettua kehosta pois ja lihaksisto saadaan syttymään, tukemaan ja rytmittymään oikein, jotta asiakas säästyisi vamman jälkiseuraamuksilta. 

Hermokipuihin tulee suhtautua riittävällä vakavuudella.

Mikäli asiakkaalla on ollut hermokipuja satunnaisen toistuvasti ja ne ovat muuttuneet LÄHES JATKUVIKSI tai JATKUVIKSI, kysymys saattaa olla pullistumasta tai sen esiasteesta (eli selkärankaa ja välilevyjä suojaavan ja tulevan sidekudosrakenteen repeämästä (pullistumasta) tai osarepeämästä/haurastumasta (pullistuman esiasteesta). Mikäli oireviitteet viittaavat vahvasti välilevyn pullistumaan, oireisiin tulisi reagoida riittävällä vakavuudella, ettei tilanne pahene ja aiheuta asiakkaalle turhaan useiden kuukausien kipukierrettä.

Toiminnallinen kipu

Collage 2019-07-05 12_58_26 (2)

Psykosommattinen kipu

Collage 2019-07-05 15_27_49 (2)

Traumaperäinen kipu

Välilevyn pullistumassa on kysymys vauriosta rangan rakenteessa ja se ilmoittelee itsestään hermokipuna… toisin, kun toiminnallisissa ja psykosomaattisissa kivuissa jatkuvaa tai lähes jatkuvaa viiltävää ja polttavaa hermokipua ei synny.

Kun näiden peruskivun eroja ymmärtää voi itse pohtia selkäkipujen taustoja. Kun hermokivut muuttuvat lähes jatkuviksi tai jatkuviksi, vamman on syytä suhtautua riittävällä vakavuudella ja oikeanlainen hoito on hyvä aloittaa mahdollisimman nopeasti. 

Asiakkaan ei tulisi kärsiä välilevyn pullistumaan viittaavista kivuliaista oireista 4-7 päivää kauempaa. Jos hoidosta huolimatta kivut jatkuvat pidempää, on hoito virheellistä. Asiakkaan tulee tietää, miten vamman kanssa tulee toimia. 

Viittaako oireeni välilevyn pullistumaan tai sen esiasteeseen?